Pitääkö perinteinen salasana pintansa?

passwordJokainen teknologiaa edes jonkin verran elämässään käyttänyt lienee tottunut tietojensa suojaamiseen salasanalla tai PIN-koodilla. Tietokoneet, älypuhelimet, erilaiset verkkopalvelut sekä muut teknologiset alustat vaativat perinteisesti käyttäjäänsä antamaan tämän aiemmin määrittelemän merkkiyhdistelmän, jotta tämä pääsee käsiksi tietoihinsa. Uusia salasanojen asemaa uhkaavia tai niitä täydentäviä teknologioita kehitetään kuitenkin jatkuvasti ja onkin mahdollista, että totutun tyylisen salasanat ovat historiaa jo lähivuosien kuluessa.

Onko kuvio koodia turvallisempi?

Teknologia valtaa alaa ihmisten kodeissa ja taskuissa, mutta suhtautuminen omien tietojen suojaukseen ei ole sen leväperäisempää kuin älypuhelimen tai tabletin kaltaisten keksintöjen ollessa vielä uutta huutoa – pikemminkin päinvastoin. Käyttäjät haluavat suojata laitteensa mitä moninaisimmin keinoin ja monella onkin älypuhelimensa suojana käynnistäessä kysyttävän PIN-koodin lisäksi näyttöruudun lukitus, jonka saa auki usein nelinumeroisella numerokoodilla tai kirjaimia sisältävällä salasanalla. Perinteiseen tyyliin näppäiltävien koodien kilpailijaksi on uusissa Android-puhelimissa noussut myös niin sanottu lukituskuvio: puhelimen sisältöön käsiksi päästäkseen on näyttöön piirrettävä käyttäjän asettama, 4–9 pisteestä koostuva kuvio.

Erilaisia yhdistelmävaihtoehtoja on lukituskuviota käyttäessä kokonaiset 389 112 kappaletta, mikä on merkittävästi enemmän kuin nelinumeroisen koodin tapauksessa. Voisi siis kuvitella, että kuvion käyttäminen numerokoodin sijaan antaisi puhelimelle huomattavasti tehokkaamman suojauksen. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä tutkimuksen mukaan ihmiset valitsevat varsin yksinkertaisia sekä keskenään samantyyppisiä kuvioita puhelimiensa lukitsemiseen: kuvio alkaa hyvin usein vasemmasta yläkulmasta ja on lähes aina vedetty vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Puhelinvaras ei siis suinkaan ole mahdottoman esteen edessä lukituskuviopähkinää rikkoessaan.

Sormenjälki salasanan syrjäyttäjänä

Edistyneen biometriikan mahdollistama sormenjälkitunnistus on jo monessa käytössä aina passeista kulunvalvontaan ja älypuhelimiin. Salasanan korvaaminen sormenpainalluksella houkuttelee varmasti ainakin hajamielisimpiä teknologian käyttäjiä. Monien tietoturva-asiantuntijoiden mukaan puhelin on kuitenkin paremmassa turvassa perinteisen salasanan kuin sormenjälkitunnistuksen takana.

Sormenjälkitunnistinta on mahdollista huijata useilla eri tavoilla, esimerkiksi valokuvalla, lasten muovailuvahalla sekä taitavalla hakkeroinnilla. Salasanan ehdoton etu sormenjälkeen nähden on se, että sen voi väärinkäytösten estämiseksi tarvittaessa vaihtaa.

Tulevaisuuden biotunnisteita ovat esimerkiksi silmän iiriksiin ja sormen verisuoniin perustuvat tunnisteet, jotka saattavat nousta kilpailemaan suosiosta muiden, jo nyt tavallisten ihmisten käytössä olevien salaussysteemien kanssa. Valtaosa teknologian käyttäjistä luottaa kuitenkin vielä tätä nykyä tuikitavalliseen salasanaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *