Jos sul' Lysti on...

Lysti oppii asioita huimaa vauhtia. Tänään se on:

• Tottunut kaulapantaan ja hihnaan ja jopa seuraa hihnassa hämmästyttävän hyvin ollakseen vasta juuri kaupunkiympäristöön maalta päässyt pentu.
• Lähes oppinut istu-komennon.
• Hyvässä vauhdissa oppimaan tassu-komennon.
• Oppinut leikkimään kasvattajalta saadulla lelulla ja myös tottunut leikkimään meidän kanssamme entistä paremmin.
• Oppinut menemään omalle tyynylleen nukkumaan ja lepäämään (ainakin jos olemme samassa huoneessa).
• Saanut tuta, ettei kannata kävellä ihmisten jaloissa tai saattaa vahingossa jäädä jalkoihin...

Tyylinäyte Lystin nukkumisasennoista

Ensikontakti kanin kanssa

Samassa kämpässä Lystin kanssa majaileva kani otti tänään ensituntumaa Lystiin ja päinvastoin. Toistaiseksi ihmettelivät toisiaan vasta kaltereiden läpi. Noin vuorokauden verran läpipaniikissa ollut kani rauhoittui hieman ja uskalsi jo mennä maahan pötköttämään, vaikka koira oli hereillä ja alle metrin päässä. Lysti taasen katseli kania pää hieman kallellaan ja vingahdellen/haukahdellen, kunnes lopulta tottui kaniin. Kanin housut tosin täyttyivät jäniksistä kun Lysti haukkui.

It's showtime!

Iltapalan aikaan Lysti järjesti pienen näytöksen. Lystillä oli aivan kamala nälkä (aiemmin se oli jo haukahtanut merkiksi ruokakuppinsa äärellä ja pyörinyt siinä sen tuntumassa), mutta me söimme oman iltapalamme ensin, että nokkimisjärjestys tulee selväksi heti alkuun. Protestiksi myöhässä tulevasta ruoasta Lysti keksi ensin haukkua meille ja kiehnätä jaloissa. Kun se ei tehonnut, Lysti meni verhon ääreen verhoa vetämään (ei irti, vaan veti verhoa ikkunan eteen). Kun sekään ei vaikuttanut vaan olimme välittämättä koirasta - koirakirjan mukaan tehokas tapa saada koira luopumaan epätoivotuista tavoista -, Lysti vaelsi muihin paikkoihin jotka se jo tietää huomiota herättäväksi.

Hämmästyttävää kyllä, alle kymmenen minuutin kapinan ja loukkaantuneelta näyttämisen jälkeen Lysti rauhoittui ja nukahti Jaban jalkoihin. Samantyyppinen kapina toistui lyhyempänä iltalenkin jälkeen, kun Lysti olisi halunnut vielä leikkiä, mutta tylsä nörtti-Jaba vain kirjoitteli blogia. Muutaman haukahduksen ja jaloissa pyörimisen jälkeen koira simahti ja nytkin toimii jalkojeni lämmittimenä. Ei pidä aina antaa periksi koiralle, ettei se luule olevansa johtaja. Näin ainakin koirakirja meitä opettaa. ;-)

... ja mä vaan nukuin.

Koska Jaba on käymässä Ruotsissa, Lysti jäi tänään käytännön pakosta ensimmäisen kerran pidemmäksi aikaa - eli neljäksi tunniksi - yksin. Emme olleet ehtineet pahemmin edes totuttaa koiraa yksinoloon: toissapäivänä hän oli yksin roskisreissun ajan ja eilen noin tunnin. Kaikilla kerroilla Lysti on kuitenkin ollut kuin mitään ei olisi tapahtunut, ja niin oli myös tänään.

Aamulla heräsimme todella aikaisin ja kävimme kahdesti ulkona. Toinen ulkoilureissu oli tarkoituksella pennun mittakaavassa pitkä, ja sen aikana harjoiteltiin portaiden kulkemista ja ihmeteltiin pelottavaakin pelottavampaa kaivonkantta. Lisäksi lenkin jälkeen "leikittiin" yhtä Lystin lempileikeistä: lattianpesua. Leikin idea on se, että kun ihminen pesee Lystin pissoja pois lattialta, Lysti yrittää kaikkensa saadakseen pesurätin- tai paperin hampaisiinsa. Ulkoilun ja siivouksen jälkeen pentu paineli nukkumaan. Se ei tainnut unissaan edes huomata, että lähdin pois, vaan jäi omaan sänkyynsä tuhisemaan.

Kun tulin takaisin, Lysti ei ollut moksiskaan. Toki se tervehti minua iloisesti häntä heiluen, mutta mitään vinkunaa tai mielenosoituksellista käytöstä en huomannut. Ja mikä upeinta, Lysti ei ollut edes pissannut lattialle poissaollessani!

Peukut pystyyn, että sama meno jatkuu vielä Lystin vartuttuakin!

Lysti kehittyy valtavan nopeasti. Parin viime päivän aikana se on:

• Oppinut tulemaan rappusia alaspäin. Eilen illalla Lysti jopa tuli ulkona olevat paljon korkeammat rappuset alas rinta rottingilla, olemus hehkui sellaista "Kattokaa, tää on mulle ihan piis of keik"-ylpeyttä. Häntä heilui hurjasti kun kehuimme Lystiä rappusten laskeutumisen jälkeen.
• Parantanut koordinaatiotaan huomattavasti. Esimerkiksi purulelun kanssa peuhatessaan se on jo paljon ketterämpi kuin alkuviikosta ja onnistuu sieppaamaan sen leikittäjän kädestä huomattavan suurella todennäköisyydellä.
• Oppinut menemään nätisti istumaan ennen kuin saa ruokakupin eteensä.
• Oppinut istumaan nätisti aina kun näkee valjaat, tietäen että ulos pääsee helpommin jos on aloillaan.
• Tajunnut ulkona, milloin on sen vuoro tulla meidän perässämme ja vastaavasti sen, milloin annamme Lystin itsensä touhuta omiaan.
• Lähes oppinut "MAAHAN!"-komennon. Vielä se tosin syöksyy maahan leikinomaisesti syöksymällä ihan kuin joku jalkapallomaalivahti. Lopputuloksena on kuitenkin toivottu asento, se on tärkeintä tässä vaiheessa.

Isäntäväkikin kehittyy

Isäntäväkikin alkaa tajuta, että Lystin päähänpistoille on syynsä, joten sen sijaan että toppuuttelee koiraa jostain, on todennäköisesti järkevämpää pohtia maailmaa koiran näkökulmasta ja koettaa keksiä, miksi koira tekee jotain. Ei se kuitenkaan pahuuttaan mitään jäynää tee.

• Laitoimme ennen Lystin tuloa telkkarin alle tukevan vanhan peiton suojaksi, ettei koira pääse sähköjohtojen lähelle telkkarin alta. Parina päivänä Lysti on penkonut peittoa oikein kunnolla, mutta tänä aamuna Jaballa välähti. Koira oli aamu-uninen ja tokkurassa, mutta peuhasi silti peiton kanssa - kaikki ei varmaan ollut kohdallaan. Heti kun peittoa siirsi paremmin esiin ja mukavampaan asentoon, Lysti köllähti peiton päälle nukkumaan. Lysti siis pitää peittoa päiväsänkynään. Ymmärtäähän tuon, sillä koira tykkää olla samassa huoneessa kuin isäntäväkensäkin, eikä päivisin tule oltua makuuhuoneessa.
• Illalla Lysti oli selvästi väsynyt, mutta piehtaroi omassa makuuhuoneen pedissään, eikä saanut unta. Kun sitten hetken kuluttua koira kömpi makuuhuoneessa tuolin alle ja nukahti sinne, taas isäntäväellä välähti: valo häikäisee koiraa sen petiin, eikä se siksi saanut unta! Kokeeksi makuuhuoneen valot pois ja koira takaisin petiin - uni tuli heti.
• Aamukuuden-seitsemän välillä Lysti ei millään meinaa tulla ulos, vaan nykii vastaan. Joko koira on aamu-uninen tai sitten sillä on ulkona kylmä, mutta joka tapauksessa aamukusilenkit ovat lyhyitä. Jos näin jatkuu tulevaisuudessakin, on se tavallaan hyvä - töihin ehtii aamulla paremmin ja sitten iltapäivällä/illalla kun Lystilläkin on menohaluja, voi heittää pidemmän lenkin.
• Näykkiminen on jatkunut kiihkeimpien leikkien aikana, mutta saas nähdä joko se nyt viimeinkin loppui. Voi olla, että Lysti ei ole tajunnut kimeän "AI!/AU!"-huudon merkitystä oikein, vaan on vaan luullut että nyt leikitään entistä enemmän. Jaba kokeili tänä aamuna erilaista äänensävyä ja uutta sanaa: murrosikäisen pojan tapaan epävireisellä ja korkealla äänellä sanottu "VIU!" sai koiran hätkähtämään välittömästi. Lysti meni nolona maahan makaamaan ja nuoli kättä. Nyt parin seuraavan leikkituokion aikana se on näykkinyt vain itseään ja ilmaa, mutta varoo osumasta käteen. Odotamme mielenkiinnolla, onko koiran muisti pitkä vai lyhyt ja kokeileeko se onneaan vielä myöhemmin.

Lystillä on takanaan touhukas ja tapahtumarikas viikonloppu. Nyt sunnuntai-iltapäivänä kaveri vetääkin sikeitä tyytyväisen näköisenä.

*nuuh* Oletko sä toinen koira?

Pihalla tuli vastaan kahdeksan kuukauden ikäinen rokotuksensa saanut karvaturri, joten Lysti pääsi tutustumaan tähän. Alkuun Lysti hieman ujosteli, mutta kun Jaba meni toisen koiran viereen istumaan ja rapsutteli sitä, Lystikin uskaltautui toista koiraa nuuhkimaan. Ensikontakti toisen koiran kanssa sujuikin leppoisissa merkeissä, kaverit eivät ryhtyneet telmimään villisti eikä kukaan irvistellyt kenellekään. Hyvä.

Taasko mut viedään autoon?

Lysti pääsi myös auton kyytiin taas, että se tottuisi matkustamiseen jo pienenä. Menomatkalla iski pahoinvointi ja alkumatka taas ihmetytti, mutta jälleen sen 10-20 minuutin ensikummastuksen jälkeen Lysti jo heilutti häntäänsä ja katseli maisemia uteliaana. Samalla Lysti pääsi taas tutustumaan uuteen ympäristöön ja uusiin ihmisiin.

Kani. Kani! Tuu tänne, haluun haistella sua!

Kani ja Lysti suhtautuvat toisiinsa jo niin leppoisan oloisesti, että päästimme ne ihan vapaaksi keskenään. Toistaiseksi tilanne on se, että kani käy välillä tutkimassa nukkuvaa Lystiä, joka havahduttuaan yrittää nuuhkia kania takaisin, mutta tästä seuraa vain kanin livohkaan lähteminen. Lysti yllätti jälleen älykkyydellään - kun kani rauhallisen poispäin pomppimisen sijaan ottikin pikaspurtin, jäi koira paikoilleen selvästi "Oho, anteeksi, en halunnut säikyttää, halusin vain haistella"-ilme kasvoillaan.

Missä mun ruoka viipyy?!

Kuivamuonanhan kannattaa pentujen tapauksessa antaa muhia kupissaan parin tunnin ajan, ennen kuin ruoan voi antaa koiralle asti. Lysti on selvästi äkännyt, että ruokakupin maasta nostaminen ei tarkoitakaan välitöntä ruoan saantia, vaan ruokaa saa odottaa kauemminkin. Niinpä se on jo useampaan otteeseen käynyt kuppinsa kohdalla pari tuntia ennen ruoka-aikaa muistuttaakseen meitä, että alkakaas kokata mun sapuskaa. Esimerkiksi tänään se loikkasi kesken unien puoli kahdelta kuppinsa luokse, ruoka-aika on noin neljältä.

Mmm... steak...

Lysti sai myös maistaa pihviä ensimmäisen kerran elämässään. Se sai pienen nokareen naudan sisäfilepihvistä. Ahmatti nappasi sen kesken uniensa hirvittävällä vauhdilla ja nukahti taas uudestaan.

Kauppamatka oli kiva

Tässä lähellä on muutamakin ruokakauppa, nyt sunnuntaina päädyimme Alepaan, kun se oli auki. Kauppa on muutamansadan metrin päässä, joten Lysti pääsi mukaan sinnekin. Sillä välin kun toinen meistä haki kaupasta ruokaa, toinen odotteli Lystin kanssa ulkopuolella.

Kaveri touhotti koko matkan hirvittävän uteliaana ja sai taas koko joukon uusia faneja. Joku rollaattorimummo kysyi, että "Saanko tuon koiran? Mulla on hirvittävä koirakuume ja olen aina halunnut tuollaista pikkukoiraa!" - "Tämä on ihan pentu vasta, tämä kasvaa vielä kaksi kertaa isommaksi.". Lisäksi kännykkäänsä puhuva perheenisä pysähtyi rapsuttelemaan Lystiä, kuten myös satunnainen teinipoika. Ketään Lysti ei ole toistaiseksi pelännyt.

Paluumatkan loppumetreillä Lysti päästettiin hetken ajaksi irti hihnasta, ja koira intoutui juoksentelemaan ja pomppimaan hurjasti. Käpyjen, irtolehtien ynnä muiden kanssa peuhaaminen on Lystistä NIIIIIIIIIIIN kivaa, ettei uskoisikaan.

Mä kehityn... taas

• Lysti selvästi harjoittelee paimentamista. Nykyään se vapaana ulkona ollessaan juoksee ympyrää ympärillämme. Toisinaan se taas juoksee vähän matkan päähän meitä odottamaan ja katsoo, että tulemme. Kun sitten kävelemme koiran ohi, se antaa meidän mennä vähän matkaa, kunnes taas spurttaa edellemme ja jää odottavasti katsomaan.
• Hihnassa kulkeminen alkaa jo sujua erittäin mallikkaasti. Aamuisin koira on vieläkin niin uninen, ettei se millään jaksaisi tulla edes kotiovesta ulos, mutta päivällä ja alkuillasta se tulee mukana melkeinpä paremmin kuin moni aikuinen koira.
• Nätisti paikoilleen istuminen ennen ruoan saantia tai hihnan laittamista sujuu jo rutiinilla.
• Koira kasvaa ihan silmissä fyysisesti. Tuntuu, että joka aamu herättäessä se on taaaaaaaaaaaas kasvanut. Niin kuin onkin. Vielä viikko sitten television edessä köllötellessään se ei ollut läheskään niin pitkä kuin mitä televisio on leveä, mutta nyt koira tv:n eteen rojahtaessaan on jo liki pidempi kuin telkkari.