Isäntäväki matkaili heinäkuun puolivälissä noin kymmenen vuorokauden ajan. Matka kun oli kauas ulkomaille, ei Lysti päässyt mukaan vaan joutui täällä Suomessa koirahotelliin.

Ja kuinka kiltisti Lysti olikaan ollut! Ensimmäiset pari vuorokautta Lysti oli kuulemma selvästi ikävöinyt meitä välillä vinkuen, mutta oli lopulta tottunut väliaikaismajoituselämäänsä muiden koirien keskellä. Neljän kuukauden ikäinen pentu oli valloittanut Lystin sydämen ja Lysti oli leikkinyt pennun kanssa koko sydämensä kyllyydestä.

Lysti puolestaan oli valloittanut koirahoitolassa kesätöissä olleen koirankouluttajan täysin ja Lysti oli tämän suosikkikoira, joka kuulemma oppii nopeasti uusia asioita. Kouluttaja oli tykästynyt Lystiin niin paljon, että olisi halunnut olla paikalla vielä silloinkin, kun lopulta haimme Lystin pois. Harmi kyllä kouluttaja ei tuolloin kuitenkaan ollut paikalla.

Lähes heti kun menimme hakemaan Lystiä, kertoi koirahotellin omistaja puolihuvittuneena Lystin heti omaksumasta vakiopaikasta: yhden huoneen nurkassa ikkunan ääressä ollut sohva oli toiminut Lystin tähystyspaikkana, josta oli mukava katsella ulos ikkunasta. Sitähän Lysti kotonakin tekee, tähystelee mielellään ikkunasta.

Muuttunut koira

Liekö Lystillä takana rankat ajat vai onko koira _todella_ aikuistunut? Lysti on nykyään suorastaan tylsä! Kotona ei mene enää paikkoja rikki, Lysti ei hypi meitä vasten kun palaamme kotiin, ulkona se käyttäytyy entiseen Lystiin nähden paljon paremmin vaikkei täydellinen olekaan ja pentumainen riehakkuus tuntuu kadonneen jonnekin. Mukavaa, mutta hämmentävää.

Varusteita pukkaa

Mitäpä olisi ulkomaanmatka ilman tuliaisia. Lystinkin piti saada omansa.

1) Hieno punainen lippalakki, eipä aurinko häikäise (ja pitkänenäisen puikkopään näkyvyys eteenpäin heikkenee entuudestaan, kun alapuolen näkyvyyttä rajoittavan pitkän nenänvarren lisäksi yläpuolella on lippiksen lippa)

2) Keltainen sadetakki kakkapussitaskulla varustettuna. Tätä Lysti arvostaa oikeastikin, koira kun inhoaa märkää yli kaiken.

3) Vielä kuvaan pääsemättömät vihreämustat liivit, joissa on sivuilla taskut vaikkapa kakkapusseja varten.

Mutta tässä näitä tämänkertaisia tuliaisia lähikuvissa

Uljas, kuninkaallinen ja eteerinen koiramme poseeraa lähes näyttelykelpoisessa asennossa.

Tsau! Kuis kulkee?

No mennään nyt sitten ulos... toivottavasti naapurit eivät näe...

Ihan kuin olisin Masi ...