Alkuun anteeksipyyntö siitä, etten ole blogannut ikuisuuksiin. Ei aika riitä kaikkeen, kun työn lisäksi meillä on nykyään muksukin.

No joka tapauksessa joskus alkusyksystä elo-syyskuun tienoilla sain itselleni tämän HP EliteBook 8560p:n varustettuna 8 gigan muistilla ja 120 gigan SSD-levyllä. Asensin tähän vaihteen vuoksi Fedoran (versio 16) ja hieno työläppärihän tämä on sen jälkeen ollut.

Aiemmin käyttämäni Dell Latitude D830 oli oikukas. Joskus telakkaan kytkettäessä tai siitä pois otettaessa kone halvaantui. Toisinaan sama kävi kun konetta yritti herättää suspendista.

Tämä HP on toiminut sataprosenttisen luotettavasti. Kaikki -- WLAN, web-kamera, telakka, kakkosnäyttö, bluetooth, nänniohjain + trackpad, näppiksen erikoisnäppäimet -- ne vain toimivat. Yksi ainoa on joka ei toimi on näytön kirkkauden säätö manuaalisesti, mutta automaattisäätö toisaalta tuntuu toimivan ihan hienosti.

Paljon on viime päivinä taas ollut esillä isojen IT-hankkeiden pieleen meno, kun VR:n junalippu-uudistus meni puihin Accenturen ja Tiedon puolella ja toisaalta eilen uutisoitiin, että Tieto onnistui tunaroimaan sähköisten reseptienkin osalta, lääkemääräykset kun saattoivat olla vääriä tai väärille henkilöille.

Mikä tässä mättää? Lehtien kautta saa lukea korukieltä eri johtajien suusta, mutta oikeaa totuutta ei kukaan tiedä. Tässä omia mielipiteitäni IT-projekteista ylipäätään. Listaan yleisiä syitä siitä, miksi projektit oikeastaan menevät metsään.

Tehdään henkilöautosta avaruusalus

Häpeämätön mainos alkaa

Missasitko muutama vuosi sitten FC Nörtit? Siispä ei muuta kuin äänestämään sarja takaisin ruutuun. Näetpä, miten meikäläinen kompuroi pallon kanssa.

Häpeämätön mainos päättyy

Argh. Laitoin Google Chrome 9:ssä päälle Instant-toiminnon (Preferences -> Enable Instant for faster searching and browsing). Voi hyvät hyssykät mikä palvelimia kuormittava ominaisuus se onkaan.

Jos käyttäjä kirjoittaa osoitekenttään osoitteen käsin, Instant käy kokeilemassa lähes jokaisen näppäimenpainalluksen jälkeen, olisiko siihen asti kirjoitettua osoitetta jo olemassa. Aivan jokaisen painalluksen jälkeen Chrome ei palvelimelle asti http-pyyntöä tee, vaan vasta pienen odottelun jälkeen. Nopea kirjoittaja ehtii siis kirjoittaa osoitteen loppuun asti, mutta vähänkin hitaampi kirjoittaja + Instant tarkoittaa sitä, että kohdepalvelimelle tulee aivan suotta aikamoisen monta uutta http-pyyntöä.

Monilla sivuilla sillä hetkellä luetuimmat osoitteet ovat vielä tehokkaasti välimuistin puolella, mutta tuollaiset Instantin tekemät kokeilut eivät edes cachesta hyödy, vaan menevät kohdepalvelimella ihan perille saakka.

Nyt kun Nokian WIndows Phone -julkistuksesta on kulunut pari viikkoa ja Qt-kirjastokokoelman hylkääminen on jotain, minkä Nokia voisi periaatteessa tehdä MeeGon jättäessään, on aika minunkin puhua tännekin.

Mikä se Qt on tai miten se on kehittynyt? Minulle itselleni se on tuttu noin 1999-2000 lähtien, tuolloin käytössäni oli Red Hat 5.1 (ei siis Red Hat Enterprise Linux vaan se muinainen Red Hat) ja KDE:n ykkössukupolvi. KDE pohjautuu toiminnallisuudessaan Qt-kirjastoihin, joten se miten KDE on kehittynyt vuosien saatossa, heijastaa hyvin myös Qt:n kehitystä.

KDE 1.x oli monin tavoin raakile. Olihan se kevyehkö ympäristö, mutta ei kovin valmis. Eka KDE oli lähinnä simppeli ikkunointiympäristö ilman kovin kummoisia silmäkarkkeja tai monimutkaisia taustatoimintoja.

Käytin läppärilläni kauan Ubuntu 10.10:ä. Vaihtelu virkistää, joten otin pitkästä aikaa kokeiluun Fedoran. Tätä kirjoittaessani se on jo hyvän aikaa ollut versionumerossa 14. Ubuntun ja Fedoran vertailu ei ehkä ihan suoraan ole järkevää, Ubuntu kun on enemmän taviksille ja Fedora kehittäjille, mutta kirjoitanpa jotain kuitenkin.

Teknisesti Dell Latitude D830:n kanssa molemmat distrot toimivat hienosti. Nukkumaanmeno ja herääminen toimii mainiosti, wlan toimii suoraan, bluetooth toimii suoraan, äänien kanssa ei ole ongelmia, virransäästö toimii hyvin, mikrofoni toimii, usb toimii, tulostus (sekä usb-printterin että verkkotulostimen puolelle) toimii ....

Ainoa poikkeus jossa Fedora paketista kaivettuna vetää pidemmän korren, on yhteistyö iPhonen (iOS 4.2.1) kohdalla. Ennen iOSin päivittämistä 4.2:n puolelle se toimi Ubuntussakin (valokuvat, musiikit, nettiyhteyden jakaminen) hienosti, mutta uudemman iOSin kanssa Ubuntu 10.10 tarjoaa vain virheilmoitusta. Fedora 14 ei yskähdä.

Tänne oli toivottu minulta tekstiä Debian 6 Squeezesta. Kansa pyytää, kansa saa.

Debian 6 vaikuttaa yhdeltä vakaammista Debian-päivityksistä ikinä. Olen sitä virtuaalikoneissa käyttänyt jo RC 1:stä alkaen ja isompia ongelmia ei ole tullut vastaan. Käyttöjärjestelmät ja ohjelmat alkavat olla jo niin ratkaistuja ongelmia, että näistä kirjoittaminen käy kohta tylsäksi. :) Isoimpia muutoksia mihin Debian 5 -> Debian 6 -siirtymässä saa näin ylläpitäjän kannalta varautua jos käyttää dist-upgradea:

- Apachen SSL-sertifikaatin käytösmalli on muuttunut. Lukekaa /usr/share/doc/apache2/NEWS.Debian.gz tai jotain sinne päin, siellä on kerrottu tarkemmin.

- PHP siirtyy 5.3-sukupolveen; joidenkin PHP-sovellusten kanssa tämä voi tuottaa yhteensopivuusongelmia. Olkaa tarkkana.

- Postfix siirtyi sukupolveen 2.7.x - tästä isoimpana hyötynä (minulle) on kunnon multi-instance-tuki, helpottaa monimutkaisempien konfiguraatioiden luomista.

Kaikki kiva loppuu aikanaan. jaba.mbnet.fi oli uskollisesti kymmenen vuoden ajan palvellut koneenraato. Jouduin kuitenkin luopumaan siitä syistä joita en erittele sen kummemmin ja heivasin sivuni toisaalle.

Eli jatkossa sivuni vastaavat osoitteessa jannepikkarainen.fi.

Olen käyttänyt Applen iPhone 4:ä nyt lähes tarkalleen puolentoista kuukauden ajan. Kehitän erästä juttua, jonka olisi syytä näkyä oikein myös näissä Steve-laitteissa, joten siksi minulla on tämän ajan käytössäni ollut iPhone 4.

Se ei muuten ole yhtään pöllömpi laite. Aiemmin olin käyttänyt Nokian muinaispuhelimia kuten 3110, 6510, 6620 ja mitä kaikkea, kunnes 2000-luvun alkupuolelta lähtien olen käyttänyt malleja 7650, sitten joku symppari minkä mallinumeroa en muista, E70 ja E90 Communicator.